perjantai 10. helmikuuta 2017

Kirjani on kirjastossa!




Hän on varmaankin nyt kuollut. Kirjakaupasta häntä ainakaan ei enää löydä. Kirjastosta hänet vielä voi napata täältä. Joissakin muissa kirjastoissa hän on myös. Kolmas kappalekin Selloon on tilattu, elokuussa. On tainnut käydä niin, ettei sitä olla pystytty kirjastolle toimittamaan.

Ennen syntymistään hän vietti kanssani moninaisia iltoja. Oli vaiheita ja onnistumisia. Ei se mikään syöksysynnytys ollut, mutta minähän synnytän täydellisiä vauvoja.

Eilen sain kustantajalta, Bookhouselta, viestin että joo. Saan tehdä tekstille mitä haluan. Kustannussopimus ei ole enää voimassa.

Tänään seisoin pihalla auringossa. Mulla oli aurinkolasit, hankikanto, talvilenkkarit ja iloista seuraa. Voisiko olla paremmin?

Viikonloppuna en tee luumutäytekakkua, kuten vanhan ajan hautajaisissa. Teemme kahden suklaan mustikkamuffinsseja ystävänpäivän kunniaksi, ja tiedän kyllä, että pitäisi puhua muffineista. Tuo muffinssi on vain käännösvirhe. Suomeksi pitäisi oikeasti sanoa, että muffini. Mutta minä sanon, että muffinssi, koska se on oikeasti paljon parempi sana ja jos tarkkoja ollaan, niin kuinka moni asia kielessä onkaan virheen kautta juuri niin kuin on. Ihmisten pitää osata tehdä virheitä, se on tärkeä taito.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti